Järven ravintoketju

Järven ravintoketju alkaa planktonlevistä, joita eläinplanktonit käyttävät ravinnokseen. Pienet kalat, kuten särki, syövät eläinplanktonia. Isommat petokalat syövät särkiä. Kun iso kala kuolee, bakteerit hajottaa sen. Bakteerit hajottaa myös pieniä kaloja kun ne on kuollu. Ravintoketjussa on siis tuottajia, kuluttajia ja hajottajia.

Meritaimenen kalastusta rajoitetaan

Tavoitteena luonnollinen meritaimenkanta.

http://yle.fi/uutiset/tavoitteena_luonnollinen_meritaimenkanta/6420412

Vesistöaiheinen uutinen.

Kalan rakenne

Näistä kahdesta hyvin havainnollisesta kuvasta käy erityisen hyvin ilmi kalan rakenne sekä ulkopuolelta, että sisäpuolelta.

Tässä on opettavainen lastenlaulu kalan rakenteesta.

Sinisorsa

- Suomen yleisin puolisukeltaja
- syövät kasveja, nilviäisiä vedestä ja ruohoa maalta
- poikaset ovat pesäpakoisia eli lähtevät pesästä pian kuoriutumisen jälkeen ja seuraavat emoa

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/97/Ducks_in_plymouth,_massachusetts.jpg/250px-Ducks_in_plymouth,_massachusetts.jpg

ESIMERKKI!

PIISAMI
Ondatra zibethicus

ULKOISET PIIRTEET

Piisami on yleisväriltään ruskea, ja sen vatsapuoli on muuta ruumista vaaleampi. Osa piisameista on väriltään tummempia, niin kutsuttuja mustapiisameita, joiden turkki on erityisen arvokas. Niitä pidettiin aiemmin omana alalajinaan O. z. macrodon,mutta nykyisin kaikkien piisamien katsotaan kuuluvan samaan alalajiin. Piisami on Suomen suurin myyrä: aikuisella yksilöllä on pituutta 40–68 cm, josta hännän osuus on 19–28 cm, ja eläin painaa 0,7–1,7 kg. Häntä on suomupeitteinen ja sivuilta litteä. Takajalkojen varpaiden välillä on räpylämäistä ihoa.

ELINYMPÄRISTÖ

Piisami ei ole erityisen vaativa elinympäristönsä suhteen. Parhaiten se viihtyy matalissa ja reheväkasvisissa järvissä, hitaasti virtaavissa pienvesistöissä ja rämeillä. Vesistö ei saa kuitenkaan jäätyä pohjaan asti. Vaeltavia piisameita voidaan tavata hyvinkin pienistä lammista ja ojista, ja toisaalta myös ulkosaariston luodoilla. Pohjois-Amerikassa laji elää myös tundralla ja suistoalueilla. Piisamin menestys Euroopassa selittyy osittain sillä, että alueella on ollut tyhjä ekolokero kahden sitä elintavoiltaan muistuttavan lajin, suurikokoisen majavan ja pienikokoisen vesimyyrän, välissä.

KÄYTTÄYTYMINEN

Piisami muistuttaa elintavoiltaan varsin paljon majavia. Piisamit liikkuvat vilkkaimmin hämärällä ja yöllä. Piisami rakentaa yleensä suuren, kekomaisen pesänsä kasveista järven tai jonkun muun vesistön rannalle. Se voi myös kaivaa rantatörmään kolon, joka menee veteen sekä maalle. Kolossa ja sen lähellä piisami elää pariskunnittain ja ne puolustavat reviiriään aggressiivisesti. Kammio on vuorattu heinillä ja saroilla. Talvella piisamit pysyttelevät paljon pesässään, vaikka eivät nukukaan talviunta. Pakkanen kovettaa pesän, joka on erinomainen suoja koiria ja kettuja vastaan, sillä sinne pääsee vain veden alta. Jos pesä hävitetään, piisami on talvella turvaton ja menehtyy helposti. Piisamilla on vain vähän luontaisia vihollisia Suomessa, ehkä merkittävimpinä kettu, supikoira ja minkki. Myös huuhkaja ja kanahaukka ovat oppineet metsästämään piisamia. Piisami ei ole petoeläimille helppo saalis, sillä se puolustautuu aggressiivisesti.

Loppukevennys!

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Lähteet: wikipedia, youtube

Linkkejä tiedonhakuun



http://openbiomi.com/eliot-ja-elama-2/elaimet/selkarangalliset/nisakkaat/
http://www.helsinki.fi/project/biologian-oppimateriaalit/sivut/7_1_selkarangaton.htm


Kalastus ja kalat


http://www.rktl.fi

http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/
http://www.ahven.net/
http://www.itameriportaali.fi/fi/nodu/itameritietoa/fi_FI/plankton/


Luonnonsuojelu

http://wwf.fi/
http://www.birdlife.fi/
http://www.sll.fi/

Portfoliotehtävät

Jokainen ryhmä kokoaa työnsä viidestä eri tehtävästä. Valitkaa tehtävät niin, että otatte ensin jonkin tehtävän jokaisesta kolmesta kategoriasta ja loput kaksi eri luokista. Esittäkää portfolion suunnitelma opettajalle.

1. KATEGORIA
Vesilintujen äänet
Video preparoinnista (kala/rapu/simpukka)
Luontodokumentti tai opetusvideo vesistöaiheesta
Draama (aiheena vesistöjen suojelu)


2. KATEGORIA
Kaavakuva kalan/ravun rakenteesta (skannaamalla piirroskuva/paint tms)
Kaavakuva jostakin vesistön ravintoverkosta
Planktonkuvat
Vesieliöiden luokittelu - sukupuu
Sähköinen kasvio vesi- ja rantakasveista


3. KATEGORIA
Lintulajin esittely (kuva ja tiedot)
Linkit vesistöaiheisiin uutisiin (kirjoita myös kommentti uutiseen)
Työraportti labratyöstä (kuvia, työohjeet ja tulokset)
Saimaannorpan suojeluohjeet
Kirjoitelma - aiheena eläimen elämänkaari (mm. sammakko)